Aika on kulunut ihan siivillä, mutta toisaalta kun mä pysähdyn ajattelemaan menneitä vuosia, tuntuu joistakin asioista olevan ikuisuus. Vai mitä meinaat, jos muistelet, kun oltiin Aspenilla kattomassa Agentsia Waltikassa? :-D Kääk.
Yhdeksän vuotta yhteiseloa takana sun kanssa <3 Päivälleen tänään, kellonajallisesti ehtoommalla. Kaikki tapahtui niin salamana, että ensimmäisen halauksen jälkeen meni alta kaksi viikkoa, kun roudasin kaikki mun kahdeksan banaanilaatikollista tavaraa sinne maalle. Se oli menoa, eikä siinä tainnut olla järjen kanssa mitään tekemistä. :-D Mutta mitä enemmän mulle tulee ikää lisää, oon oppinut ymmärtämään, että parhaimmat kokemukset syntyy liikoja miettimättä.
Sen mä oon oppinut sulta. Vaikka sä oot järkevä ja vastuuntuntoinen, niin osaat elää murehtimatta eilistä ja huomista. Etkä paljon kysele, kun jotain päätät. :-D
Sun kanssa on helppo olla. Saan olla täysin oma itteni, niin hyvässä kuin pahassa ja silti oot aina ollut mun tukena. Vaikka joskus luulet, että oot vaikia, niin et sä oo. Et usko miten suuri merkitys sillä on mulle, että saan olla sun kanssa vapaasti, justiinsa sellainen, kuin oon.
Mun mielestä meillä on hyvä suhde ja mä oon siitä onnellinen. Me eletään yhteistä elämää, samalla kun me molemmat eletään omaa elämäämme. Väkisinkin välillä tulee ongelmia sen takia, kun aika meinaa olla kortilla, mutta mä tiedän että meille molemmille on tosi tärkiää, kun saadaan toteuttaa omia juttujamme ja saadaan viettää omaa aikaa. Sen takia me osataan arvostaa enemmän myös niitä yhteisiä, harvinaisia hetkiä.
Mä ihailen sussa sitä, että oot sanas mittainen, luotettava, hyvä ystävä, rehellinen ja osaat tehdä käsilläs mitä ikinä vaan haluat. Saat mut nauramaan joka päivä, silloinkin, kun yritän olla nauramatta. Oot ymmärtäväinen ja hyvä kuuntelija, jos vaan et nukahda kesken tarinan :-D
Oot aina tsemppaamassa ja saat mulle paremman mielen. Oon onnellinen myös siitä, että meillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita; musiikki, joka on mulle tärkein asia ja autot ja koneet, jotka taitaa olla sulle tärkeintä, vaiken mä niistä mitään ymmärräkkään, muuta kuin ulkonäön päälle. Ja vaikka matkustelu ei oo sulle samanlainen pakkomielle/intohimo kuin mulle, niin et usko miten kiitollinen oon sulle siitä, että oon tällä hetkellä täällä reissullani, jota sä oot ollut tukemassa. Ja se, että sä toivotat mulle mukavia hetkiä ja käsket nauttimaan reissusta merkittee mulle enemmän kuin voit ikään kuvitella!
Ehkä me tasapainotetaan toisiamme sopivasti, sä saat muhun taistelutahtoa ja rohkeutta ja mä rauhaannutan ja teen susta enemmän koti-ihmisen, kuin mitä olisit yksinäs.Toivottavasti tiedät sen, että oot mulle maailman rakkain!!! <3
P.S. En piittaa vaikka mun kesäkukat olis kuivanutta heinää, tai jos tupa on siinä kunnossa, että tarvittoo kurapuvun mennäkseen sisälle. Mulla on aikaa laittaa paikat kuosiin, viimeistään jouluksi. (Ensi vuoden jouluksi) :-D
P.P.S. Toivottavasti tämä teksti ei vaivaannuta sua. Ainakaan niin paljoa, ettet kehtaasi mennä essolle iltakahville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti